Image
Skanssin biodiversiteettipuisto, Anna Paulus
Uutiset
13 January 2025

Euroopan ensimmäinen biodiversiteettipuisto löytyy Turusta

Profile picture for user Luis@urban-initiative.eu
Mervi Hemminki

Intiasta inspiraatiota juontava Skanssin biodiversiteettipuisto on Suomen ensimmäinen eurooppalaisen kaupunkialoitteen (EUI) Innovatiiviset toimet -rahoitusohjelmasta rahoitettu hanke ja samalla Euroopan ensimmäinen biodiversiteettipuisto. Skanssin biodiversiteettipuisto on osa laajempaa Urban Biodiversity Parks -hankekokonaisuutta, jonka tavoitteena on kehittää biodiversiteettipuistoista paikkoja, joissa luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä aktiivisesti kaupunkiympäristössä. Samalla puistoja kehitetään virkistysalueina ja kokemuksellisina oppimisympäristöinä, joiden avulla lisätään tietoa luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja lisäämisestä. Hankkeessa on myös sidosryhmien ja asukkaiden osallistamista ja luonnon monimuotoisuustiedon kasvattamista. Haastattelussa erityisasiantuntija Maija Rusanen ja hankepäällikkö Annika Pöyhtäri Turun kaupungilta kertovat Urban Biodiversity Parks -hankkeesta ja EUI:n Innovatiiviset toimet -hankerahoitusohjelmasta. Haastattelijana ja jutun kirjoittajana toimii eurooppalaisen kaupunkialoitteen kansallisen yhteyspisteen koordinaattori Mervi Hemminki työ- ja elinkeinoministeriöstä. Voit myös katsoa tunnin mittaisen videohaastattelun täältä.

Skanssin biodiversiteettipuisto, Klemen Strmsnik

Skanssin biodiversiteettipuisto kesällä. Kuvaaja Klemen Strmsnik

Kuvaaja Klemen Strmsnik

Urban Biodiversity Parks-hanke pähkinänkuoressa

  • Tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta ja osaamista luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta ja lisäämisestä kaupunkiympäristössä. Hankkeessa Skanssin biodiversiteettipuistosta kehitetään luonnon monimuotoisuuden vaalimisen pilottialue ja lippulaivakohde Euroopassa. Hankekokonaisuus sisältää myös muita toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi mm. ekologisen kompensaation mallin, osallistavien luonnonhoidon mallien ja oppimisalustojen kehittämistä.
  • Hankkeen kesto on 3,5 vuotta 1.3.2024-31.8.2027
  • Budjetti on n.4,9 M€, josta EU-rahoitusosuus 80 % (n.3,9M€) ja omarahoitusosuus 20 % (jaettu hankekumppaneiden kesken).
  • Päähakijana on Turun kaupunki ja hankekumppaneina ovat Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikkö ja maantieteen ja geologian laitos, Turun ammattikorkeakoulu ja sen tutkimusryhmät, Valonia, Luonnonvarakeskus, VASO, BlokGarden Oy ja Villi vyöhyke ry.
  • Hankkeessa on mukana kolme transfer-kaupunkia Malmö (Ruotsi), Kosice (Slovakia) ja Neapoli-Sykies (Kreikka).
  • Lisätietoja hankkeesta löydät täältä.

Rohkeat kokeilut ja oppiminen tekevät hankkeesta innovatiivisen

EUI:n innovatiiviset toimet -hankerahoitusohjelman tavoitteena on rahoittaa ja tukea kaupunkeja kehittämään innovatiivisia ja rohkeita EU-tasolla skaalattavissa olevia ratkaisuja kestävän kaupunkikehityksen haasteisiin.  Millaiset hankkeet sitten menestyvät hankehaussa?

Pöyhtärin ja Rusasen mukaan avainasemassa haussa menestymiseen on se, että hanke on hyvin konseptoitu ja rohkea. Myös hankkeen uutuusarvo eurooppalaisittain pitää pystyä todentamaan.

”Hankekokonaisuutta lähdettiin rakentamaan biodiversiteettipuiston investoinnin ympärille. Mukaan tuli oppimisympäristön kehittäminen ja tietoisuuden kasvattaminen siitä, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan suojella ja lisätä urbaanissa ympäristössä”, Rusanen kertoo.  Lisäksi hanke sisältää pienempiä lähiöpilotteja, joissa luonnon monimuotoisuutta lisätään kahdella asuinalueella Turussa, Jyrkkälässä ja Halisissa. Hankkeessa myös osallistetaan aktiivisesti asukkaita.

”Oppimisajatus on keskeisenä hankkeessa. Hankekumppanit, asukkaat ja alueella vierailevat pääsevät hankkeen kautta oppimaan uutta luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta ja lisäämisestä sekä kokeilujen kautta kehittämään uutta. Juuri oppiminen, uuden kehittäminen ja kokeilu tekee hankkeesta innovatiivisen ”, Pöyhtäri toteaa.

BioBlitz-tapahtuma, Hanna Oksanen

Asukkaat osallistuvat puiston eliölajien kartoitukseen Bioblitz-tapahtumassa. Kuvaaja Hanna Oksanen

Hanna Oksanen

Sattuma toi oikeat henkilöt ja EUI:n hankerahoitusohjelman yhteen

Rusanen kertoo, että Skanssin aluetta on jo kehitetty 2010-luvulta alkaen. Skanssin uuden asuinalueen ja keskuspuiston suunnittelussa mukana ollut maisemasuunnittelija Johanna Salmela näki edellä mainituissa suunnitelmissa vähemmälle huomiolle jääneessä Skanssin harjualueessa potentiaalia lisätä luonnon monimuotoisuutta alueella. Sattuma toi Villi vyöhyke yhdistyksen Jere Niemisen ja Salmelan yhteen ideoimaan ratkaisuja alueelle. Nieminen oli juuri tutustunut Intiassa biodiversiteettipuistokonseptiin ja siitä syntyikin ajatus jatkokehittää Intiasta tuttua konseptia ja suunnitella Skanssiin Euroopan ensimmäinen biodiversiteettipuisto. Samaan aikaan kun biodiversiteettipuistolle etsittiin rahoitusmahdollisuuksia, avautui EUI:n Innovatiiviset toimet -hakukierros European New Bauhaus -teemassa ja hankekokonaisuuden valmistelua jatkettiin Skanssin biodiversiteettipuiston alustavan hoito- ja käyttösuunnitelman pohjalta hanketta hakuun sopivaksi rakentaen.

”Hanke yhdistyy myös muuhun Turun kaupungin tekemiseen, kuten Skanssin alueen kehittämiseen ja Luonnon monimuotoisuusohjelman (LUMO) toimeenpanoon. Tulevaisuudessa Turussa on suunnitteilla myös muita biodiversiteettipuistoja ja hankkeen oppeja on tarkoitus hyödyntää myös muussa kaupungin luonnon monimuotoisuutta edistävässä työssä ja rakentaa siltaa myös tulevaisuuden LUMO-työhön ”, Pöyhtäri kertoo.

Toimeenpano on alkanut vauhdikkaasti

Hankkeen varsinainen toimeenpano alkoi maaliskuussa 2024 esivalmisteluvaiheen jälkeen. Hankkeessa on tällä hetkellä kaksi työntekijää ja kolmas on tulossa. Toimeenpano on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti, on järjestetty asukaskävelyjä, kyselyjä, BioBlitz-tapahtuma, tehty istutuksia ja valmisteltu toimeenpanosuunnitelma ja hankkeen aikataulu.

Myös hankkeen kolme transfer-kaupunkia Malmö Ruotsista, Kosice Slovakiasta ja Neapoli-Sykies Kreikasta, joiden tehtävänä on skaalata hankkeen oppeja omissa kaupungeissaan, ovat vierailleet Turussa. Hankkeen aikana transfer-kaupungit valmistelevat oman suunnitelman, miten soveltaa biodiversiteettipuiston konseptia ja hankkeen tuloksia omassa kaupungissa. Yhteistyötä transfer -kaupunkien kanssa tehdään koko hankkeen ajan toisilta oppien.

Rusanen kertoo, että kiinnostusta transfer-kaupunkitoimintaan olisi ollut laajemminkin ja myös Suomessa kaupungit ovat olleet erittäin kiinnostuneita hankkeesta. Rusanen väläyttääkin, että olisi hienoa nähdä urbaanien biodiversiteettipuistojen verkoston syntyminen Eurooppaan.

Skanssin biodiversiteettipuisto, kasvilajien kerryttämisalue, Mervi Hemminki

Kasvilajien kerryttämisalue. Kuvaaja Mervi Hemminki

Mervi Hemminki

Hakuprosessi on ollut selkeä ja raportointivelvoitteet kohtuulliset

Hakuaikaa oli reilut 3 kuukautta ja hakuprosessia Rusanen kuvailee sujuvaksi, joskin resursseja vaativaksi: ”EUI:n pysyvältä sihteeristöltä sai kattavasti tietoa ja tukea koko hakuprosessin ajan. Myös hankkeen esivalmisteluvaiheen ja toteutuksen aikana yhteistyö EUI:n pysyvän sihteeristön kanssa on ollut sujuvaa ja kannustavaa. Siellä on ymmärrys, että tässä tehdään jotain ensimmäistä kertaa. Hankkeessa saa siis epäonnistua ja tehdä muutoksia. Myös raportointiohjeistus on selkeää ja -velvoitteet kohtuullisia, eikä siitä aiheudu liian suurta taakkaa.”

EUI:n pysyvä sihteeristö tukee hankkeen toimeenpanossa. ”Hankkeelle on esimerkiksi palkattu kaksi ulkopuolista asiantuntijaa, jotka toimivat ”kriittisenä äänenä” ja auttavat hankkeen kehittämisessä. Myös kaupunkien välistä transfer-vaihtoa ja pilotointisuunnitelmien tekemistä auttamaan on tarjolla oma asiantuntijansa.  ” Rusanen kertoo.

EUI:n pysyvä sihteeristö on järjestänyt myös kaikille 14 kaupungille, jotka ovat saaneet samassa teemassa rahoituksen EUI:n Innovatiiviset toimet -rahoitusohjelmasta rahoitusta, tapaamisen ja esimerkiksi raportoinnista on saatavilla koulutusta ja teknistä tukea koko hankkeen ajan.

Miksi kannattaa lähteä mukaan eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen?

Eurooppalainen kaupunkialoite tarjoaa kaupungeille paljon mahdollisuuksia vertaisoppia ja kehittää yhdessä ratkaisuja kestävän kaupunkikehityksen haasteisiin. EUI:n Innovatiiviset toimet -ohjelman suurimmaksi hyödyksi Pöyhtäri mainitsee, että se on tarjonnut mahdollisuuden innovoida ja kokeilla.

”Lisäresurssit innovointiin ja kokeilemiseen ovat erittäin tervetulleita, sillä tällä hetkellä monen kaupungin resurssit uuden kehittämiseen ovat niukat”, Pöyhtäri toteaa. Myös Rusanen korostaa innovoinnin tärkeyttä ja toteaa, että rahoitusohjelma on mahdollistanut merkittävän investoinnin toteuttamisen luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

Edellä mainittujen hyötyjen lisäksi haastateltavat mainitsevat EUI:n Innovatiiviset toimet -rahoitusohjelman eduksi kansainvälisyyden ja mahdollisuuden vertaisoppia eurooppalaisilta verrokeilta.

”Yhdessä tekemällä voi jakaa omaa osaamista ja oppia uutta muilta. Lisäksi EUI tarjoaa myös ulkopuolisen objektiivisen katseen omaan tekemiseen eli arvokasta sparrausta ja kehittämisapua. Samalla EUI tarjoaa väylän kansainvälisille areenoille ja tuo kaupungille näkyvyyttä”, haastateltavat mainitsevat.

Lopuksi Pöyhtäri ja Rusanen toivottavat kaikki tervetulleeksi Turkuun tutustumaan Euroopan ensimmäiseen biodiversiteettipuistoon! Skanssin biodiversiteettipuistoon voit myös tutustua hankkeen kotisivuilla ja EUI:n sivuilla.

Kiinnostuitko? Tutustu myös EUI:n kyvykkyyksien kasvattamiseen tähtääviin toimiin ja hae mukaan vertaisarviointitoimintaan tai kaupunkivaihtoon. Lisätietoja kestävän kaupunkikehityksen haasteista ja parhaista käytännöistä löydät Portico-kaupunkitietoalustalta.

Syylälinnunherne. Antti Mäkelä

Syylälinnunherne siirrettiin onnistuneesti biodiversiteettipuistoon. Kuvaaja Antti Mäkelä

Antti Mäkelä

Eurooppalaisen kaupunkialoitteen Innovatiiviset toimet -hankerahoitusohjelma, Call 1 pähkinänkuoressa

  • Innovatiiviset toimet -rahoitusohjelmalla rahoitetaan hankkeita, jotka tuovat uusia, innovatiivisia ja rohkeita ratkaisuja kestävän kaupunkikehityksen haasteisiin. Tavoitteena on löytää EU-tasolla skaalattavissa ja monistettavissa olevia ratkaisuja kestävän kaupunkikehityksen haasteisiin.
  • Päähakijan on oltava vähintään 50 000 asukkaan kaupunkiviranomainen tai kaupunkiseutu (DEGURBA 1 & 2 -luokka). Hankkeessa on oltava mukana hankekumppaneita ”delivery partners”, jotka toimeenpanevat hanketta osaltaan sekä hankkeen on oltava sidosryhmiä (hankekumppanina) ja asukkaita osallistava. Hankkeessa on oltava 3 transfer-kaupunkia muualta EU:sta.
  • Rahoitus max. 5M€ hanke, jonka rahoituksesta 80 % EUI:sta ja 20 % omarahoituksella.
  • Ensimmäisen hakukierroksen teemana oli ”New European Bauhaus” (NEB). Haussa haettiin hankkeita, joilla pyritään tuottamaan konkreettisia, todellisia esimerkkejä NEB-toimista, joissa yhdistyvät täysimääräisesti NEB:n kolme keskeistä arvoa – kestävyys, osallisuus ja esteettisyys – mahdollisimman kunnianhimoisella tavalla.
  • Haun alateemoiksi oli määritelty: kiertotalouden ja hiilineutraaliuden hengessä tapahtuva rakentaminen ja korjaaminen, kulttuuriperinnön säilyttäminen ja muuttaminen, rakennusten mukauttaminen ja muuttaminen kohtuuhintaisiin asumisratkaisuihin ja kaupunkialueiden uudistaminen.
  • Hakuaika oli 10.10.2022-19.1.2023
  • Haussa oli 99 hakijaa 21 jäsenmaasta. 14 valittua hanketta julkaistiin 6/2023. Tutustu muihin rahoituksen saaneisiin hankkeisiin täällä.
  • Hankkeiden ”Initiation phase” eli valmisteluvaihe oli 9.2023–2.2024
  • Toimeenpano alkoi 3/2024 ja jatkuu 8/2024 asti.

Huom. Innovatiiviset toimet rahoitusohjelman hakuohjelman ehdot ja teemat ovat hakukohtaisia, ensimmäisen hakukierroksen ohjeistuksen löydät täältä. Tarkista ohjeistus aina kyseisen hakukierroksen hakuohjekirjoista. Seuraava innovatiiviset toimet -hakukierros järjestetään vuonna 2026. Lisätietoja löydät EUI:n kotisivuilta.

Kuvia marraskuiselta ekskursiolta puistoon.

Harju, Mervi Hemminki
Metsäpolku. Mervi Hemminki
Pyöräilijöitä. Mervi Hemminki
Ulkoilijat puistossa. Mervi Hemminki